Liikennetärinä

Liikennetärinän tasoon vaikuttaa todella moni asia. Tärinä syntyy aina jostain tapahtumasta, esimerkiksi junan ohiajosta tai kuorma-auton osumisesta hidastetöyssyyn liian kovalla nopeudella. Tärinän aiheuttava ajonauvo tai liikenneväline toimii liikennetärinän herätteenä. Liikennetärinä etenee aaltomaisena liikkeenä maaperässä herätteestä eteenpäin. Tärinäaallon etenemiselle suotuisimmat maaperäolosuhteet ovat varsinkin savimailla tai muilla pehmeillä ja kosteilla maa-alueilla.

Asumisviihtyvyysluokitus

Asumisviihtyvyyslukituksella pyritään turvaamaan terve ja miellyttävä asuinympäristö ja siksi sitä käytetään vain asuinrakennuksien osalta. Usein esimerkiksi raskaat tavarajunat liikennöivät yöaikaan, jolloin liikennetärinän vaikutus yöuneen ja sen laatuun korostuvat. Asumisviihtyvyysmittauksella luokitellaan mitattava asuinkiinteistö tai tila tärinätasoltaan A, B, C tai D luokkaan. Uudisrakennusten tulee täyttää C-luokan vaatimukset, kun taas jo olemassa olevien rakennusten osalta pyritään täyttämään D-luokan vaatimukset.

Rakenteiden vaurioitumisalttius

Liikennetärinästä on harvoin rakenteellista vauriovaaraa rakenteille. Pelko kiinteistön vaurioitumisesta tai kiinteistön arvon alenemisesta on hyvin yleistä, varsinkin ratojen läheisyydessä asuvien joukossa. Erittäin lähelle rataa rakennettujen kiinteistöjen osalta vauriovaaraa ei kuitenkaan voida poissulkea, mikäli radalla liikennöi raskasta tavarajunaliikennettä.
Rakenteiden vaurioitumisalttius mitataan VTT ohjeen R-04703 (2014) mukaan, kiinteistökohtaisesti kiinteistön kantavasta rakenteesta, kuten kivijalasta. Ohjearvo vaurioitumisalttiudelle määräytyy mitattavalle rakennukselle RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaisesti rakennuksen maaperän, perustamistavan, sekä rakenteista määräytyvän rakennustapakertoimen mukaisesti.

Uusien alueiden ja rakennusten suunnittelu

Uusien rataliikennettä lähellä olevien alueiden kaavoituksen avuksi suositellaan tärinäkartoitusta, jonka avulla selvitetään alueen maaperän värähtelyn suuruus. Tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius mitataan ja arvioidaan VTT-R-04703-14 raportin mukaisesti. Tärinämittaustulosten perusteella alue luokitellaan tärinämittaustulosten perusteella kolmeen eri vyöhykkeeseen, joita ovat V-alue, H-alue ja E-alue.

V-alue sijaitsee rataa lähinnä ja alueen maaperän tärinän voimakkuus on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa vaurioriskiä alueen rakenteille ja rakennuksille. H-alue sijaitsee V-alueesta seuravana ja kyseisellä alueella tärinä ei aiheuta normaalikuntoiselle rakenteelle tai rakennukselle vauriovaaraa, mutta häiritsee usein asumismukavuutta. Kolmas ja kauimmainen E-alue on tärinätasoltaan pienin. E-alueella vahinkovaaraa tärinästä ei ole, mutta se voi vaikuttaa asumismukavuuteen, joka kuitenkin olisi hyvä mitata tapauskohtaisesti erikseen.